lauantai 19. marraskuuta 2016

Leirit ja hevoslomat 2017 julkaistu!

Nyt se on valmiina! Vuoden 2017 leiri- ja hevoslomatarjonta!

Kurkkaa täältä ja varaa pian oma paikkasi ettet jää ilman!  :)


Tietoista kosketusta, lempeää läsnäoloa Kuva: Zensitive group

lauantai 12. marraskuuta 2016

Marraskuun karvankasvatusta - Having Holidays

Olemme taas marraskuun ajan perinteisesti karvankasvatuslomalla. Seuraa kuitenkin postauksia, sillä julkaisemme ensi vuoden leirit, kurssit ja hevoslomat tämän kuun aikana. :)

We're having our annual holidays in November as the horses prepare themselves for the winter. Please follow us though, because we're having our camps, clinics and farm holidays being published in this month on our website, here in the blog and on Facebook.

Tavataan Joulukuussa! :)

See you in December! :)
Hringfaxi fra Langen nauttimassa talvisäästä 

tiistai 25. lokakuuta 2016

Ihmisyydestä hevosten kanssa kokonaisvaltaisesti

Viime aikojen muutokset ja uskomattomat tapahtumat ovat usein herättäneet minua pohtimaan asioita eri näkökulmista, laajemmin kuin ennen. Seuraavassa hieman pohdintaa ihmisyydestä hevosten kanssa ja kaikesta muustakin. :)

Aivan ensimmäiseksi tahdon kiittää heitä kaikkia (tiedätte kyllä:), jotka ovat olleet tavalla tai toisella apuna erityisesti viimeisimmän raskaan vuoden aikana. <3 Sanat eivät riitä kuvaamaan kiitollisuutta, mitä tunnen sydämessäni. Kiitos, kiitos, kiitos!

Hiekanjyväsiä universumissa
Olen ollut kapeakatseinen ja ymmärtämätön ja ymmärtämätön olen edelleen monissa asioissa ja tulen aina olemaan, kuten varmasti jokainen. Se annettakoon meille ihmisille anteeksi.. :) Olen kuitenkin oppinut äärettömän paljon vaikkakin vain hiekanjyväsen autiomaassa. Kaikki on samalla niin selkeää mutta kuitenkin sekavaa.

Tätä kai on ihmisyys ja ihmisenä kasvaminen kaikessa paradoksaalisuudessaan. Sinä hetkenä kun luulet oivaltavasi kaiken tarkoituksen, huomaat olevasi täysin pihalla kaikesta. Perspektiivin saaminen omiin ongelmiin on myös usein hyvästä. Moni asia tuntuu sen jälkeen niin hyvin mitättömältä. Usein jos koen, että minulla on ongelma, niin pysäytän itseni hetkeksi sen äärelle, että miltä tuo ongelma näyttäisi ollessani kuolinvuoteellani.. 

Niinpä...Useimmiten nuo ongelmat ovat vain hiekanjyväsiä universumissa.

Moni saattaa nyt kummastella miten tämä sitten liittyy hevosiin? 

Ykseys
Siksi, koska kaikki liittyy hevosiin - koska kaikki liittyy kaikkeen. Ei ole erillisyyttä, vaan yksi suuri ykseys, jossa olemme yksilöinä, mutta koko ajan yhdessä. Hetkittäin koen koko maailman tuskan ja toisaalta kaiken rakkauden ja ilon mitä siinä on. Ihmisten julmuus koskee ja en sitä hyväksy, mutta samalla näen, että kaikki toimivat omista lähtökohdistaan, kuten parhaaksi näkevät tai pystyvät ja niin voin tuoda ymmärrystä kuitenkin jokaiseen vaikeaankin hetkeen. Ihmisillä on aina syynsä toimintaansa, kulloisellakin hetkellä.

Sielunsiskot
Olen myös oivaltanut, etten ole yksin kaiken tämän keskellä, vaikka oman matkani ja haasteeni joudunkin kohtaamaan itse. En olekaan poikkeava, rikkinäinen sielu omine, monimutkaisine ajatuksenjuoksuineni, vaan on olemassa sielunsisaria ja -veljiä ympäri maailman, joita olen saanut kohdata elämäni varralla jo melkoisesti ja toivon heitä kohtaavani vielä runsaasti lisää. On mahtavaa huomata, että uskaltaa taas olla jo hieman enemmän oma aito itsensä kaikkien epäuskon ja pelon vuosien jälkeen.

 
Kuva: Noora Ehnqvistin Zensitive ryhmä 2016

Kiviseinät

Usein koen edelleen, että on raskasta tuoda omaa elämäntapaani (myös tapaani pitää hevosia) esille, sillä ihmisten pelko uusia asioita tai itsensä kohtaamista kohtaan tulee vastaan useimmiten kuin kiviseinä, joka pyrkii pysäyttämään ja lannistamaan uusien asioiden julki tuomisen. Silti tiedän, että kiviseinäkin lämpiää auringossa ja sen yli voi kiivetä tai murtautua. Toisinaan myös tarvitsemme kiviseiniä suojautuaksemme liian kipeiltä asioilta ja sitten kun olemme valmiita, voimme niistä luopua ja purkaa ne kivi kerrallaan tasoittamaan tulevaa polkuamme.

Silmien avautuminen
Se, että olen kasvanut ihmisenä, oppinut tuntemaan hieman paremmin itseäni kohtaamallani itseäni kasvotusten, ei ole ollut helppoa. Se kaikki on kuitenkin auttanut näkemään ja kokemaan elämäni myös hevosten kanssa niin paljon helpommin, selkeämmin, kauniimmin. Silmäni ovat auenneet monelle asialle, kuin myös myötätunto on lisääntynyt kaikkea sitä kohtaan, mikä vielä kaipaa parannusta. Tapani suhtautua hevosiin on muuttunut äärimmäisen paljon, mistä olen todella iloinen ja kiitollinen näille rakkaille minua ympäröiville kaviojalkaisille ja myös jo mainitsemilleni sielunsiskoilleni. :) On ollut haastavaa esimerkiksi huomata, että hevonen, josta niin kovasti välitän, ja jonka varalle minulla oli niin paljon suunnitelmia, ei ehkä haluakaan olla osana niitä. Ja tässä vain yksi esimerkki.

Asenne
Voi olla haastavaa nähdä totuus sellaisena kuin se on, totuus itsestä ja se miten se kaikki näyttäytyy ympäröivässä todellisuudessamme. Se ei aina ole miellyttävää. Ihminen voi tahtomattaan luoda ympärilleen asioita, joita ei itse asiassa sinne halua ja herätä todellisuuteen kauhistuneena myöhemmin. Tärkeintä on kuitenkin se miten niihin suhtautuu - kokeeko ne vahvistavina vai lannistavina kokemuksina. Voinko kohdistaa niihin myötätuntoa? Voiko niistä kenties muodostua jotain uutta? Uusi tapa toimia?

Läsnäolon kokeminen
Läsnäolosta käsin ihmisten ja eläinten todellinen kohtaaminen on niin kaunista. Tuossa tilassa voi toimia kaikkien parhaaksi. Toisinaan edellä mainittu toiminta voi vaatia myös raskaita päätöksiä. Toisaalta, puhtaassa läsnäolossa, jossa ei ole oikeaa tai väärää, hyvää tai pahaa, kaikki on yhtä oikein - ja se on helpottavaa.

Hevosta kuuntelevampaa toimintaa
Kuten moni on varmaankin jo huomannut, Hepovaaran hyvinvointitilan toiminta on hieman muuttanut muotoaan viime vuosina ja erityisesti viimeisen kuluvan vuoden aikana. Toivonkin, että te, rakkaat asiakkaamme pysytte mielellänne muutoksessa mukana ja autatte meitä luomaan yhä enemmän hevosta huomioivaa tallikulttuuria. Minun ideologiassani lähtökohtana on hevosen tyytyväisyys ja onnellisuus. Se on hyvin kokonaisvaltaista ja syvällistä ja meillä se tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaat osallistuvat hevosten hoitamiseen aina tunnin yhteydessä. Joskus hoitaminen voi olla myös jotain muuta kuin pelkästään harjaaminen ja varustaminen, jokaisen hevosen yksilöllisten tarpeiden mukaan. 

Meillä hevosia kohdellaan arvokkaina yksilöinä, mikä tarkoittaa myös sitä, että kaikki eivät pysty kaikkeen. Toivomme teiltä myös ymmärtäväisyyttä sen suhteen, että meidän hevosemme ovat yksilöllisiä persoonia, joita kohdellaan myös asiakastyössä sen mukaan. Emme ole valinneet niitä niiden koulutustason tai uljauden mukaan, vaan kaiken sen, mikä on siellä sisällä, mikä useimmiten jää huomaamatta. Suorituksia ja hienouksia tärkeämpää on luottamus ja halu olla ja työskennellä ihmisen kanssa. Pyrimme toimimaan kunkin hevosen ja ihmisen taitojen mukaan. Toivomme myös avoimuutta uusien asioiden kokeilun suhteen.

Kuva: Noora Ehnqvistin Zensitive -ryhmä 2016


Hevosen kanssa olemisen, hoitamisen ja ratsastuksen lisäksi lisäksi tunteihin sisältyy useimmiten ainakin hetki maasta käsin tavalla tai toisella, jolloin opetellaan kuuntelemaan ja kommunikoimaan hevosten kanssa lempeästi ensin maasta ja sitten vasta noustaan selkään. Opettelemme nauttimaan niin olemisesta kuin tekemisestä. Voimme myös tehdä toisinaan kehonhuollollisia harjoitteita sekä hevosille että ihmisille ja pitää esim. istuntaharjoituksia kuivaharjoitteina tai teoriaa vaikkapa kovien pakkasten aikaan.

Tarkoituksenamme on myös jatkossa tarjota ns. hevoslomia, jotka voivat sisältää esim. viikonlopun Hepovaaran hyvinvointitilalla talliarjen merkeissä yöpymisineen. Näiden viikonloppujen aikana osallistuja pääsee mukaan tallielämään aivan eri tavoin kuin pelkälle tunnille osallistuttaessa. Lisäksi järjestämme myös hevosavusteisen läsnäolon kursseja eri mittaisina versioina.

Ihmeellinen intuitio
Olen usein pohtinut myös sitä, mitä ihmiset mahtavat ajatella tavastani toimia hevosten parissa, mm. jakaa hevoset tunneille, ostaa uuden hevosen tai vaikkapa pitää ratsastustunti. Teen sen hyvin vahvasti intuition ja järjen yhteistyöllä. Siitä voi tulla ulkopuoliselle sellainen mielikuva, että en ole suunnitellut asioita tarpeeksi tai, että teen hevosjaot täysin mielivaltaisesti. 

Intuitio lienee kuitenkin vielä hieman myyttinen asia, eikö vain?
 
Tosiasiassa kuitenkin teen kyllä suunnitelmia, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä intuitioni käskee muuttaa jotain ja suunnitelma sitten muuttuukin. Useimmiten juuri nämä oman sisäisen viisauden mukaan tehdyt valinnat ovat osoittautuneet varsin hyviksi hyvin monella elämän osa-alueella. Ja vuorostaan ne, joissa en ole kuunnellut tuota sisäistä ääntä, ovat olleetkin jollain tapaa huomattavan haastavia päätöksiä. Pienemmässä mittakaavassa: Jos siis joku ei saa toivomaansa hevosta, en tee sitä ilkeyttäni, vaan kyseessä on todennäköisimmin se, että ko. hevonen ei siihen tehtävään sillä hetkellä tai ylipäätään tavalla tai toisella sovellu. Tämä on siis minun tapani tai taitoni kuunnella hevosten tarpeita ja haluja.

Itsestä huolenpito
Ja kun juuri puhuin kokonaisvaltaisuudesta, se pitää sisällään myös sen, että pidät huolta myös itsestäsi - ennen kaikkea itsestäsi! Sen, jos minkä tärkeyden, olen itse oppinut viime vuosina.

Minä olen opetellut itsestäni huolta pitämistä kantapään kautta niin kovin kauan, että voin puhua jo kokemuksella. Edelleen opettelen tietenkin koko ajan.

Tähän mennessä olen oppinut mm.
  • vetämään rajoja, sanomaan ei (oltuani liian kiltti vuosien ajan)
  • kuuntelemaan intuitiotani
  • kuuntelemaan kehoani (joka on äärimmäisen viisas)
  • sanomaan mitä tunnen tai ajattelen
  • lopettamaan selittelyn
  • puhumaan ihmisten kanssa (vaikka edelleen tuntuu, että tarvitsisin vähintään puheterapeutin apua ainakin ääntämisessä, sillä sanat tulevat liian nopeasti ;)
  • näkemään varjoni, valoni ja kaiken siltä väliltä
  • olemaan suvaitsevainen, näkemään ihmisten ja eläinten naamioiden taa - näkemään omien naamioideni taa
  • lepäämään kun tarvitsen lepoa, syömään oikeaa ravintoa kun olen nälkäinen ja yksi vaikeimmista asioista, minkä olen oppinut on
  • pyytämään apua, kun sitä tarvitsen, ja sitä tarvitsemme me kaikki jossain vaiheessa. Nykyään ymmärrän yhä paremmin sen, miten tärkeää on huolehtia itsestään, ennen kuin voi huolehtia muista, saati auttaa heitä. 
Väittäisin, että suuri osa näistä opeista ja oivalluksista linkittyy taas tavalla tai toisella hevosiin, kuten kaikki kaikkeen. Hevosten ja läsnäolon kautta olen ymmärtänyt monia asioita eri tavoin. Ne ovat siis yksi, ainakin minulle tällä hetkellä toimiva väylä itseni kohtaamiseen ja ihmisyydestä oppimiseen.

Oletko sinä löytänyt jo omasi?  

Kuva: Noora Ehnqvistin Zensitive -ryhmä 2016

 


perjantai 19. elokuuta 2016

Syksyn kurssit Hepovaarassa

Pitkän hiljaiselon jälkeen... Takaisin bloggerissa. :)


Kesän alkaessa olla lopuillaan, alkavat meillä taas kurssit. Syksyn mittaan tulossa monia ihmisen ja hevosen hyvinvointiin liittyviä kursseja:

20.-21.8.16 Hevosen hyvinvointi ja akupainantakurssi (Aino Ruoho)
27.-28.8.16 CR-open (Riia Makkonen)
1.-2.10.16 Ratsastus/maastakäsittelykurssi (Jenny Ahlroth) aihe vielä avoin, osallistujien toiveiden mukaan

Lisäksi aloittelen kahdeksanviikkoiset HeLMi-ryhmät, joita startataan sitä mukaa kun ryhmät täyttyvät. Tulossa on myös HeLMi-tutustumiskurssi, josta saa maistiaisia hevosavusteisen läsnäolon ideologiasta.

Kaikista kursseista lisätietoja ja kurssivaraukset hepovaara@gmail.com tai +358 50 411 9466
Pidän puhelimen äänettömällä töissä, joten jätä tekstari tai laita sähköpostia, jollen pysty vastaamaan.

Tervetuloa mukaan mielenkiintoisille kursseille! 







keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Tallinpitäjän pakkaspohdintaa ja heinäautomaatteja :)

Yksi hevosenomistajan mielenkiintoisimmista arkielämän haasteista ovat pakkaset.. Tässä hieman pohdintaa talvipäivien touhuista ja elämästä tallilla tuulen tuiverruksessa ja pakkasen paukkeessa muutamien Hiljan ottamien kuvien siivittämänä. Lisäksi valotamme jo hieman yhdestä tallillemme tulleesta edistysaskeleesta; heinäautomaateista, jotka ovat vielä testikäytössä.

Viikarin talviset turpajouhet
Arjen haasteita

Näinä aikoina, kun elohopea (tai mikä-ikinä-liekään-nykyään) kipuaa mittarissa alle -20 asteen, alkavat erinäiset haasteet lisääntyä tallilaisten elämässä. Mutta koska haasteet on tehty voitettaviksi, on meillä onneksi nykyteknologia ja nerokkaat tallitontut apuna monessa tallilaista askarruttavassa asiassa.

Yksi näistä "tänka-på":sta on juomavesien jäätyminen. Meillä onneksi tähän ovat näppärät tallirengit kehitelleet sulana pysyvät juomakupit, mitkä tosin eivät pysy sulana sitten, kun pakkanen menee vielä tuosta -20 asteesta kylmemmäksi. Hyvä keksintö siltikin, sillä hevosilla on jatkuvasti juomavettä. Ja säästäväisen tallinpitäjän mieleen, kun mahdollisimman vähällä budjetilla selviää. :)

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että täytyy pukeutua kuin eskimo ja silti ei ole tarpeeksi päällä, vaikka olo on kuin Michellin-miehellä kaikkine kerroksineen. Eikä siinä vielä kaikki.. Voihan olla, että vaatetta on tarpeeksi päällä, mutta päivän haastetta lisää se, että niiden kerrosten kanssa täytyy vielä tehdäkin jotain, kuten kantaa juomavesiä, heiniä jne. 

Tunninpitoa pakkasella

Ja tosiasiahan on, että hevosilla on hyvä olla pakkasella, noin tarkenemisen kannalta. Hyvin harvoin niille pakkasen vuoksi tarvitsee laittaa edes lisäpeittoa päälle. Niillähän on luonnostaan niin mielettömän pörhäkkä ja paksu turkki. 



Pihatossa asuvat heposet helpottavat elämää siinä mielessä, että hevosia ei tarvitse liikutella tarhoista sen kummemmin mihinkään, vaan ne liikkuvat tarhoissa itsekseen (jos liikkuvat energiaa säästääkseen). Heinää karvakavereilla kuluu pakkasilla melkoisesti, koska tunnetusti energiaa menee lämmöntuottamiseen huimasti. Tämä näkyy pohjattomana nälkänä, varsinkin niiden kohdalla, kellä vararavintoa tuntuu kertyneen jo aivan riittävästi ennen näitä päiviä. :) (Tämä kaikella rakkaudella<3)

Liikunta onkin sitten taas täysin eri juttu... Ensinnäkään ihmiset eivät tarkene, vaikka tavaraa olisi päällä tuhat kerrosta ja toisekseen kovalla pakkasella hevostenkin hengitystiet ovat lujilla ainakin kovassa liikunnassa. Tämän lisäksi täytyy tietenkin huomoida riittävä alku- ja loppuverryttely. Muutenhan valitsemillamme alkuperäisroduilla ei ole hätäpäivää kylmissä oloissa. Enemmänkin ongelmaksi muodostuvat leudot talvipäivät, jolloin hepat puuskuttavat hikisinä paksuissa turkeissaan..

Meillä tunnetusti kylmin keli, jolloin olemme ratsastaneet, oli pari, kolme vuotta takaperin -26 astetta kuutamoratsastuksella. Tuolloin menimme satulatta ja hevoset olivat melkoisen reippaita, minkä saimme todistaa pysyttelemällä kyydissä lumihankiloikissa. Yllättävän hyvin kestimme lämpiminä, vain matkan viimeisellä kolmanneksella alkoi kylmyys hiipiä luihin ja ytimiin. Olimmepa ylpeitä tästä huimasta suorituksesta! Naisenergiaa upealla kuutamolla! 

Pilkkihaalareilla ja huopatossuilla pääsee myös aika pitkälle :) (lukemattomien muiden vaatekerrosten kera). Uskalikkojen kanssa siis lähdemme myös ratsaille aina tarpeen mukaan. :) (Kaikille muille pakkasraja vaihtelee n.-15-21 välillä.) Muistathan kurkata pukeutumisvinkkimme täältä: http://www.hepovaara.com/pdf/ohjeita_talviratsastajille_2015.pdf

Lisan jouluinen varustus

Sisähommia

Toisaalta taas pakkaspäivät ovat mainioita hoitaa sellaisia sisähommia, joita ei ehdi tehdä tai muuten tulee lykättyä aina vain eteenpäin, kun aina on mukamas jotain hyödyllisempää tallilla, kuten hevosia liikutettavana tms. Esimerkiksi tänään saimme, oikean käteni Hiljan kanssa, aikaiseksi järjestää ensi kesän leiri-ilmoittautumiset hienosti mappiin, mistä ne löytää varsin vaivattomasti. :)

Lisäksi pakkanen on parasta mahdollista ideointiaikaa esimerkiksi uusien tuotteiden suhteen. Tällaiset pienet, mukavat toimistotouhut kun toisinaan tahtovat jäädä normaaliarjen hulinassa. Luulenpa, että pian uudet nettisivutkin ovat päivitysvalmiit. ;)

Kylmällä säällä voi pitää ratsastajille teoriatunteja ratsastamisen sijaan. Teoriaa ja kuivaharjoittelua nimittäin tulee tehtyä yleensä aivan liian vähän. Niinpä usein pidämmekin teoriaa ratsastajille, varsinkin jos pakkaskausi jatkuu yhtään kauemmin, jolloin ratsastamiseen tulisi huiman pitkä tauko. Teoria voi koostua ratsastuksen teoriasta, kuten istuntaharjoituksista, kehonhallinnasta, kehonhuollosta tai heppateoriasta kuten hevosen käyttäymisestä, elekielestä, varustetietoudesta, hevosen kehonhuollosta, hevosen anatomiasta tms. hieman toiveiden ja kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Hevosen kanssa oleminen on niin kovin kokonaisvaltaista, että aina löytyy rutkasti aiheita. Tokihan näihin aiheisiin voidaan pureutua muulloinkin tunneilla ja on suositeltavaakin. :)


Hringfaxi

Heinäautomaattien testausta

Hatunnoston arvoista on myös tällä hetkellä se, että testikäytössä olevat heinäautomaatit toimivat nyt paljon paremmin kuin ylenmäärin kosteassa sadesäässä, jolloin kosteus aiheutti rakenteissa erinäisiä turpoamiskommervinkkejä. Nyt automaatit toimivat upeasti, mikä helpottaa jälleen tallinpitäjän arkea huomattavasti. Saati sitten, kun kaikki automaatit saadaan käyttöön. :) Jiihaa... Lataus vain kerran päivään ja se on siinä! Mitä tehokkuutta ja ajansäästöä! Vesiä täytyy vain täytellä useammin, jollei hommaa tuplasti isompia juomakuppeja.

Olen myös pohtinut sellaista seikkaa, että näinköhän tuohon automatiikkaan voi kuitenkaan luottaa... Pitääköhän hommata kamerat, joiden kautta voi seurata tippuvatko heinät vai eivät? :) 

Ehkä.. se jää nähtäväksi.. Toisaalta tässä testivaiheessa on ollut tosi hyvä seurata toimivuutta niin, että vain osa kaviokkaista on syönyt automaateista ja osalle on annettu heinät manuaalisesti. Näistä automaateista kaikki kunnia ja kiitos kuuluu rakkaalle avomiehelleni, joka on (kenties hieman omaakin etuaan ajatellen:) väkertänyt laatikoiden kanssa nyt jo jonkin aikaa, tehden niiden parissa hyvin tarkkaa tuotekehitystyötä ja hienosäätöä. Kuvia tulossa aiheesta myöhemmin. Muutama kuva jo Hepovaaran Instassa.


Lopuksi

Jotenkin kuvittelin, että lista olisi pidempikin, mutta aika vähillä selvittiin tällä kertaa.. :)

Paitsi, että mieleeni muistui juuri elävästi kuva siitä, kun muutama vuosi sitten menin tekemään aamutallia (kovalla pakkasella silloinkin). Tuohon aikaan ponit asustivat yöt tallissa. Yllätyksekseni aamulla, kun avasin tallin oven, näky oli kauhea... Kaksi ponityttöä kun oli päässyt karkuteille karsinastaan ja olivat tehneet melkoista tuhoa tallin käytävällä. Naulakoissa roikkuneet päitset naruineen oli kiskottu lattialle ja sotkettu lantaläjiin. Lantatalikot ja sankot olivat sikinsokin. Muistaakseni myös käytävällä olleet kottikärryt olivat nurin ja kakkaa tietysti joka puolella. Karsinan ovi oli luonnollisesti mennyt kiinni ponien perässä, eivätkä ne olleet päässeet takaisin karsinaan... No mutta... aikani siinä ihmeteltyäni oli vain ryhdyttävä siivoushommiin. Mutta olipa jälleen erilainen aamunaloitus. Onneksi kuitenkin ovet rehuvarastoon ja ulos pysyivät suljettuina ja kaikki säilyivät hengissä. ;D

Siitä huolimatta, että välillä Suomen talvi asettaa haasteellisia olosuhteita myös meille hevosenomistajille, en vaihtaisi vuodenaikojamme mihinkään muuhun. :) Vaikka kuinka kuulen ihmisten puhuvan siitä kuinka olisi ihanaa jos olisi aina kesä, minä en henkilökohtaisesti ole sitä mieltä. Minä rakastan kaikkia näitä neljää, toinen toistaan kauniimpaa vuodenaikaa ja todella toivon, että saisimme ne neljä pitää erilaisina, eikä ilmastonmuutos vaikuttaisi niin, että kohta on vain ainaista sadetta. Vaihtelunhaluisena ihmisenä koen, että tarvitsen vaihtelua myös vuodeaikoihin, sillä se on juuri yksi maamme rikkauksista. <3

Näistä ihanista pakkaslumen narskeesta... hiutaleiden kimmellyksestä... indigonsinisen tähtitaivaan tuikinnasta... ja nenänpäätä pistelevän pakkasen pirteydestä nauttien

Mira



Kuvat: Hilja Kohonen


tiistai 22. joulukuuta 2015

Hyvän Joulun toivotus!

 


Ihanaa, sydämellistä ja rentouttavaa Jounaikaa ja vielä upeampaa uutta vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Kiittäen Hepovaaran väki


PS. Olemme pienellä joululomalla 23.-26.12., jolloin emme pidä tunteja. Tunnit jatkuvat normaalisti su 27.12.